Avaimia läsnäolon harjoittamiseen ja sen haasteisiin Osa 2

Tämän kirjoituksen ensimmäinen osa käsitteli läsnäolon harjoittamisen motivaatiota ja harjoitteiden soveltamista omaan arkeen.

Matkan varrella nousee aika ajoin esiin myös haasteita, vaikeita tuntemuksia ja tunteita, jotka voivat aiheuttaa voimakastakin ahdistusta.

”Tulet kohtaamaan itsesi, et ketään muuta.
Sen aidon itsesi, jota olet ehkä
onnistunut paeta vuosikymmenten ajan.”
 Jon Kabat-Zinn

Kabat-Zinnin koruttomien sanojen ei ole tarkoitus lannistaa, mutta ne on hyvä tiedostaa.
Tiedostamalla ja hyväksymällä asian harjoitat jo hyväksyvää tietoista läsnäoloa.
Ja jo sillä voi vähentää vastustusta tai pelkoa ja voi siten lieventää myös esiin nousevien vaikeiden tunteiden voimaa.

Sopivatko läsnäoloharjoitteet aina ja kaikille?

Läsnäoloharjoitteita ei voi suositella kaikille eivätkä ne sovi kaikkiin tilanteisiin.
Lääke- tai muun hoidon ja mielenterveysongelmien yhteydessä, vaativan elämäntilanteen tai kriisin keskellä on harkittava ja tarvittaessa tarkistettava omalta lääkäriltä, sopivatko läsnäoloharjoitteet tilanteeseen.

Yleisesti ottaen läsnäoloharjoitteet, etenkin meditaatioharjoitteet, edellyttävät henkistä tilaa, jossa on kykenevä itsearviointiin, mm. tunnistamaan ja suojelemaan omia rajojaan, jos harjoitteissa nousee tunteita ja tuntemuksia, joita itsellä ei juuri sillä hetkellä ole voimavaroja kohdata.

Hälytysmerkkejä harjoittamisen epäsopivuudesta:

  • Harjoitteet tuntuvat uuvuttavan, vievän liikaa voimia ja energiaa, tai niistä seuraa jatkuvaa alakuloa tai negatiivisia ajatuksia.
  • Harjoitteisiin on syntymässä riippuvuus, ne tuntuvat pakonomaiselta suoritukselta, joka on tehtävä, ja/tai niihin liittyy voimakas tavoite saavuttaa jotakin, ”mennä oikein” tai esim. meditaatiosta muodostuu itselle ”pakopaikka” pois tästä hetkestä.
  • Hyperreflektointi; itsensä havainnointi ja tarkkailu alkaa vallata hallitsevasti mieltä myös harjoitusten ulkopuolella.

Jos harjoitusten vaikutukset tuntuvat liian voimakkailta, on syytä pitää taukoa tai lopettaa kokonaan harjoittaminen ja keskittää tietoisesti huomiota muuhun elämään ja ilmiöihin ympärillä; suuntautua itsestä ulospäin, toisiin ihmisiin, luontoon, harrastuksiin, musiikkiin, kirjoihin ym. asioihin, jotka ravitsevat.
Tilanteesta riippuen on hyvä konsultoida lääkäriä tai asiantuntevaa ohjaajaa.

Kuinka kohdata tukalat tunteet, kipu, ahdistus?

Silloin kun läsnäoloharjoitteissa tulee esiin voimakkaita tunteita, esim. pelkoa tai ahdistusta, on tärkeää tunnistaa missä määrin niille voi olla auki ja vastaanottavainen, mikä on oikein ja lempeää itseä kohtaan.

Vaikka itsensä kohtaaminen voi olla pelottavaa ja rankkaa,
se on usein myös palkitsevaa ja vapauttavaa;
 vaikeiden tunteiden ja asioiden käsitteleminen
 lisää itsetuntemusta ja itseluottamusta.

Tämä ei ole meille helppoa, edes havaita asiaa heti, koska haavamme voivat olla syviä ja voimakkaat tuntemukset voivat nousta yllättäin pintaan. Meidän jokaisen tarina, kokemuksemme ja ominainen herkkyytemme ovat erilaisia ja yksilöllisiä.

Joskus ahdistus voi olla niin voimakasta, että on parasta keskeyttää harjoitus.
Tilanteesta riippuen voi myös kokeilla voimakkaan tunteen tai tuntemuksen ”vastaanottamista” rauhallisesti tunnustellen.

Tapoja voimakkaiden tunteiden ja tuntemusten kohtaamiseen läsnäoloharjoituksessa:

  • Voit palauttaa huomiosi hengitykseesi; virittäydy yksinkertaisesti vain kuuntelemaan ja seuraamaan omaa hengitystä ja sen rytmiä eli ankkuroimaan huomiosi hengitykseen.
  • Jos omaan hengitykseen keskittyminen ei tunnu hyvältä sinulle, voit aina ankkuroitua tähän hetkeen viemällä huomiosi ympäristöön, itsesi ulkopuolelle, esim. ääniin ja keskittää huomion ympäristön havainnointiin. Keskittymällä maisemaan tai esim. huoneessa tilaan ja esineisiin.
  • Voit käyttää tyynnyttävää puhetta ja toistaa itsellesi jotakin sopivaa rauhoittavaa sananpartta, esim. ”Tässä hetkessä ei ole mitään hätää, juuri nyt kaikki on hyvin.” tai ”Olen turvassa tässä ja nyt.”
  • Voit myös asettua mielikuvassa paikkaan, jossa olet suojassa; esim. omassa lempipaikassasi tai rakkaiden ihmisten ympäröimäksi, tai jonkun muun turvaa tuovan hahmon rinnallesi tai sinulle sopivan mielikuvan suojasta.
  • Sinua voi auttaa myös itsesi muistuttaminen siitä, että minkään tunteen ei tiedetä jääneen pysyväksi. ”Tämäkin menee ohi.”
  • Muistuta itseäsi myös siitä, että tämä tunne tai tuntemus ei ole ”koko sinä”, vaan yksi tässä hetkessä esiin tuleva tuntemus tai tunne, joka pyrkii saamaan huomiosi. Voit kokeilla antaa tunteelle tai asialle mielikuvana myös muodon ja koon, ehkä oman nimenkin, saadaksesi siihen etäisyyttä ja voidaksesi tutkia ja tunnustella sitä.
  • Tilanteesta riippuen, itseksesi tai asiantuntevan ohjaajan kanssa, voit kokeilla tehdä rauhaa vaikean tunteen tai tuntemuksen kanssa; antaa sille tietoisesti hengitykselläsi tilaa ja luvan olla, sen verran kuin juuri nyt on mahdollista. Voit tunnustella tunnetta kehossasi ja asettaa kätesi tähän kohtaan. Tutkia ja tutustua siihen hyväksyvällä tietoisella läsnäololla; kuunnella tunnetta tai tuntemusta. Voit jopa kysyä siltä, mitä se viestii, mitä se haluaa kertoa.

Sinunkaupat vaikean tuntemuksen kanssa

Koin itse voimakkaita kehotuntemuksia, kun aloitin hyväksyvän tietoisen läsnäolon harjoittamisen yli kymmenen vuotta sitten. Olin silloin toipumassa vakavasta uupumuksesta ja pelästyin läsnäoloharjoituksissa sydämen alueella kovaa kipua, joka oli kuin puristava nyrkki.
Oire oli vanha tuttu, tutkitusti vaaraton, se sama kipu, joka oli pakottanut aikoinaan lääkäriin ja tutkimuksiin. Kipu ilmaantui yllättäin nyt kesken harjoituksen puristavana ja se tuntui pelottavalta ja sietämättömältä.
Vähitellen sain siihen yhteyden rauhoitellen itseäni, tunnustelemalla ja ystävystymällä sen kanssa hiljalleen, viikkojen myötä. Teimme lopulta sovinnon ja kiputuntemuksesta tulikin suojelijani, hälytysmerkki varoittamaan ylikuormituksesta ja kehote pysähtyä. Merkki, jota kuuntelen ja kunnioitan herkällä korvalla edelleen.

Oman herkkyyden kuunteleminen ja kunnioittaminen

Itseään vastaan toimiminen ei tunnetusti ole hyväksi, ei myöskään läsnäoloharjoitteiden suorittaminen väkipakolla.
Todellista viisautta on suojella, kuunnella ja kunnioittaa omaa kehoa ja mieltä.
Parhaimmillaan läsnäoloharjoitteet lisäävät itsetuntemusta ja siten myös kykyä tunnistaa ja tulkita oman kehon ja mielen herkkiä viestejä. Niiden kanssa voi paitsi ystävystyä myös löytää uudenlaisen yhteyden ja suhtautumistavan itseensä, omiin tuntemuksiinsa ja herkkyyteensä.

***

Kaksiosainen kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran vieraskynäpalstalla Erityisherkän elämää- sivustolla 03/2019.

Otan mielelläni vastaan palautetta, mitä ajatuksia kirjoitus sinussa herättää: marjaliisa@avartamo.fi.

Jos koit kirjoituksen hyödylliseksi, kiitos sen jakamisesta eteenpäin!

Haluatko ottaa rentouttavan läsnäolohetken?
Tilaa tästä maksuton kehomeditaatio (15 min)